Pikkuhiljaa sisältöni ja ulosantini muuttui ahdistuneemmaksi ja alavireisemmäksi.

Olen saanut palautetta siitä, miten erosurut ovat kivasti aiheuttaneet hyvää stoorikontenttia. Hauskoja vitsejä, enimmäkseen pelkkää pelleilyä ja seassa vähän kannanottoja ja avautumisia.

Todellisuudessahan tuo on minun normaali. Stoorini ovat aina olleet samanlaisia. …paitsi viimeisen suhteen aikana.

Eräs ihminen kertoi, miten somesisällössäni oli selkeästi havaittavissa muutos suhteen alusta alkaen; pikkuhiljaa sisältöni ja ulosantini muuttui ahdistuneemmaksi ja alavireisemmäksi. Tuon tunnistan itsekin.

Mutta siihen on vallan ymmärrettävät syyt. Sain paljon palautetta sisällöstäni ja jutuistani, suoraan kotoa, viereltäni. Suoraa kritiikkiä, ja pieniä vihjailuja ja kommentteja sivulauseissa ja rivien välissä. Selkeää tyytymättömyyttä olemiseeni netissä.

Vääriä mielipiteitä, vääriä näkökulmia, huonoja vitsejä ja meemejä. Liian vähän hänen kehumista, liikaa kehumista, ja taas liian vähän. Liian vähän yhteiskuvia, eikun sittenkin liikaa, ja liian vähän. Liian vähän paljasta pintaa, tai siis liikaa. Ja liian vähän. Liikaa ystävien kehumista, liikaa kontaktia muihin, liikaa avautumisia. Liian henkilökohtaisia asioita. Liikaa tekstiä, eikun just hyvä määrä, mutta vääristä asioista. Liikaa viestejä muiden kanssa, mutta viestittelen liian vähän, tai siis liikaa. Liikaa politiikkaa ja kannanottoja. Tyhmiä aiheita ja mielipiteitä ja juttuja.

Koetapa siinä sitten olla ja täyttää ja noudattaa alati muuttuvia tehtäviä ja sääntöjä.

Samalla toki muistettiin julistaa sitä, miten hyvää hyvyyttään minun annetaan käyttää somea parhaaksi katsomallani tavalla. Miten jaloa. Ihan vapaasti saan julkaista kaikenlaista sisältöä. Näennäisesti minulla olikin lupa olla ja tehdä mitä haluan. Todellisuus oli toinen.

Ja some on vain häviävän pieni osa kaikesta. Minun murtaminen ensin halkeamille, ja lopulta pieniksi palasiksi oli systemaattista ja jatkuvaa, ja alkoi ihan suhteen ensimetreillä. Ei ole mikään ihme, etten pysynyt kasassa taikka lopulta enää edes tiennyt, kuka olen. Kuka tahansa murtuisi moisessa painekattilassa.

Kumppanin some.

Hetki sitten keskustelin erään ystävän kanssa siitä, että kumppanin somenkäyttöä ei saa rajoittaa - syynä on aina vain oma epävarmuus, ei niinkään kumppanin toiminta.

On hyvin pitkälti totta, että mikäli sinulla on tarvetta alkaa rajoittaa kumppanisi somenkäyttöä (esimerkiksi kuvista tykkäilyä), syynä on oma epävarmuutesi.

Mutta mielestäni olisi laiskuutta pitää sitä kaikenkattavana totuutena, ja kehoittaa vain olemaan olematta epävarma. On aiheellista pyrkiä katsomaan tuon epävarmuuden taakse - mistä se johtuu.

Mikäli kumppanisi on esimerkiksi verrannut ilkein ja alentavin sanankääntein sinua muihin; puhelimen näytöllä näkyviin ihmisiin, on täysin ymmärrettävää tuntea epävarmuutta sekä tarvetta kieltää noista kuvista tykkäily. Tai jos kumppanisi on tuonut ilmi epäilyttäviä ajatusmalleja tykkäysten taustalla - jos hän vaikkapa ajattelee kyseiset kuvissa esiintyvät naiset vain esineinä.

Tai jos tykkäily ei olekaan tykkäilyä, vaan ilmiselvää kuolaamista; alastonkuviin reagointia, viestien lähettelyä, lisäkuvien pyytämistä. Näissä tapauksissa varsinkin on täysin ymmärrettävää kokea epävarmuuden tunteita. Kuten entinen psykologini sanoisi; ”normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen”.

Joka tapauksessa, mielestäni kenelläkään ei ole oikeutta rajoittaa toisen toimintaa. Mutta jos kumppanisi jatkuvista huomautteluistasi huolimatta jatkaa satuttavaa toimintaa; rikkoo rajojasi ja suhteenne rajoja, voisi olla aiheellista miettiä, haluatko olla sellaisen ihmisen kanssa.

Somekäytös saattaa kuulostaa pieneltä, lähes mitättömältä syyltä erota, mutta se on usein vain jäävuoren huippu; kertoo hyvin paljon ihmisen ajattelutavasta muutenkin. Somekäytös saattaa esimerkiksi paljastaa, miten hän suhtautuu muihin ihmisiin, esimerkiksi naisiin. Näkeekö hän itsensä muiden kanssa samalla tasolla, vai kilometrejä heidän yläpuolellaan? Näkeekö hän naiset vain esineinä?

Epävarmuutesi on toki sinun asiasi, sinun täytyy itse hoitaa ja käsitellä se parhaasi mukaan. Toista ei voi muuttaa - vaikka saisit hänet painostettua lopettamaan muiden kuolaamisen, muuttuuko ajatusmallit siellä taustalla kuitenkaan? Some on vain yksi väylä tuon ajatuksen näkymiseen. Muitakin on.