Ikävöi minua.

Viime vuonna jossain kohtaa puhuin psykologin kanssa siitä, missä näen itseni viiden vuoden päästä - tai ylipäätään tulevaisuudessa. (En ole varma olenko julkaissut teille aiheesta kertovaa tekstiä.) Annoin itseni haaveilla täydellisestä elämästä. Että jos saisin kaiken mitä haluan, mitä se olisi.

Asuisin Tampereella. Minulla olisi hyvä kumppani, ja tasainen ja hyvä suhde hänen kanssaan. Olisin tyytyväinen itseeni, pärjäisin arjessa vailla suurempia ongelmia. Elämä olisi onnellista ja kaikinpuolin hyvää.

Jos jaoinkin tekstin joskus teille, jätin siitä tarkoituksella, häpeissäni lopun pois. Päästäessäni mielikuvitukseni täysin laukkaamaan, tarina aina lopulta päätyi samaan lopputulokseen; eksäni ilmestyisi takaisin elämääni, kertoisi ikävöivänsä minua ja saisin hänet vihdoin oikeasti itselleni ja elämääni.

Eilen se tapahtuikin, hän kertoi ikävöivänsä minua. Se laittoi minut ajattelemaan itseäni sekä elämää, ja mitä siltä oikein haluankaan. On totta, että olen haaveillut hänestä kauan; roikuinhan suhteessamme kiinni monta vuotta, vaikken saanut häneltä mitään. Intohimoa kyllä, ja perhosia mahanpohjaan. Mutta en juuri mitään aitoa.

En ole silti niin tyhmä, etten tajuaisi tämän olevan vain peliä (kaikki on hukassa olevien ihmisten osalta peliä; joko tietoista tai tiedostamatonta). Enkä niin tyhmä, että kuvittelisin hänellä olevan minulle vieläkään mitään tarjottavaa. Enkä myöskään niin tyhmä, etten tajuaisi, miten paljon hyvää elämässäni on tällaisenaan.

On toisaalta ihan hyvä, että hän otti yhteyttä. Sain tilaisuuden nähdä, miten pitkälle olen suhteellisen pienessä ajassa päässyt - vai olenko edes. Sain myöskin tilaisuuden käsitellä eroamme, ja suhdettamme kokonaisuutena. Sille kun ei ole hirveästi ollut mahdollisuuksia toisen ollessa täysin kyvytön kommunikoimaan.

Valehtelisin jos väittäisin, ettei hänen yhteydenottonsa tuntuisi myös tietyllä tapaa hyvältä. On kiva huomata olleensa oikeassa; ennustinhan tämän tapahtuvan. Jos olen jollekulle liian hyvä, hän tajuaa sen jossain kohtaa. Aina se menee niin.

P.S. Perus syksy, pakottava tarve löytää vierelle joku 🫠

P.P.S. Tottakai hänellä on ikävä minua, olinhan way out of his league 🦄 (me kaikki tiedetään se)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uusin

Kriteerit ihmisille.

En etsi parisuhdetta, ehkä ainakaan perinteistä sellaista. Haluan antaa itselleni aikaa ja tilaa toipua viimeisestä suhteesta - ja samalla k...