Minun elämä on aika ihanaa. Arki on mukavaa, minulla on kivat harrastukset, opiskelupaikka ja työ ja ihania ystäviä. Minulla on rakastava perhe, iso kaunis koti ja oma auto. Tunnen itseni, viihdyn yksin, tiedän mitä ajattelen ja haluan. Kaikki on hyvin näin.
Silti odotan, että vastaan tulisit sinä, joka sopisit täydellisesti osaksi elämääni. Ymmärtäisit ja hyväksyisit tapani tuntea asiat voimakkaasti, tapani innostua kaikesta lapsen tavoin, ja loputtoman tarpeeni keskustelulle ja läheisyydelle.
Et hämmentyisi siitäkään, että aloitan joka päivä uuden taideprojektin; milloin maalaan taulua, nikkaroin hyllyä tai värjään vaatteita. Tai muovailen savesta esineitä, askartelen tai kirjoitan runoja.
Koska sinä olisit juuri mulle tarkoitettu, aivan täydellisen sopiva.
Olisit valmis panostamaan minuun ja meihin, että saisimme tämän kestämään ikuisesti.
En aktiivisesti etsi, enkä väkisin tähän ketään halua ottaa. Mutta toivon, että vielä joskus löytäisin sinut.
Minua ei kiinnosta, missä sinä olet töissä tai mitä kouluja olet käynyt. Tai mitä tienaat.
Minua kiinnostaa se, mikä sinä oikeasti olet. Mitä ajattelet asioista, mitä tykkäät tehdä? Mitä sinä rakastat, mitä inhoat? Mistä haaveilet? Mitä kaikkea sinulle on käynyt, mitä sinä olet kokenut? Mitä haluaisit kokea? Mitkä asiat kiinnostavat sinua? Mitä pelkäät?
Haluaisin oppia tuntemaan sinut kokonaan. Ja haluaisin, että sinä opit tuntemaan minut kokonaan.
Haluun et kerrot susta kaiken
polvessa arpi, mistä sait sen
Puhutaan niin et naamiaiset vaihtuu aamiaiseks
Tykkään sanoa, että en halua naimisiin tai kihloihin, tai välttämättä edes parisuhdetta. Silti minulla on valmiina valittuna sormukset.
"Yksin on niin paljon helpompaa", silti sängyn vieressä on sinullekin yöpöytä, ja pidän kylppärissä kolmatta pyyhettä, sängyssä toista peittoa ja kaapeissa tyhjää tilaa sinua varten.
Olen tyytyväinen elämääni tällaisena, tykkään olla ihan itseni kanssa, yksin. Mutta silti haluaisin sinut tänne. En siksi, että täydentäisit minut ja tekisit minusta kokonaisen. Olen jo ihan kokonainen yksinäni. En myöskään siksi, että pelastaisit minut ja toisit elämälleni tarkoituksen. Koska minua ei tarvitse pelastaa, enkä etsi elämälleni mitään sen suurempaa tarkoitusta.
Haluan sinut tänne pitämään minulle seuraa. Kokemaan kanssani elämän hyvät ja huonot hetket, ja kaiken siltä väliltä. Haluan sinut parhaaksi ystäväkseni, luottohenkilöksi.
Kehittäisimme yhdessä itsejämme, ja meitä yhdessä. Opettelisimme sovittamaan meidän ajatusmaailmat ja elämät yhteen.
Sä et oo niinku noi muut
et mieti mistä mä tuun
kun naurat naurus tarttuu
Ihan sama mis mä oon kun oon sun kaa
ihan sama vaik ne toiset tuijottaa
Ne haluis olla ku me, olla ku me, olla ku me
Sinulla saattaa juuri nyt olla aivan eri elämäntilanne kuin minulla. Ehkä tällä hetkellä me emme edes sopisi toistemme elämään, ja toivonkin, että et kiirehdi. Toivon, että elämä kuljettaa meidät yhteen juuri silloin, kun meidän kuuluukin kohdata, juuri oikealla hetkellä.
Tai ehkä me olemme tavanneet jo aiemmin. Ehkä me tunnemme jo, mutta meidän ei kuulu vielä löytää meidän rakkautta. Tai ehkä sinua ei ole edes olemassa. Kuka tietää.
Uskon silti, että sinä olet siellä jossain, ja kohtalo johdattaa meidät vielä yhteen.
Se voi tapahtua huomenna, ensi kesänä tai viiden vuoden päästä.
Tiedä silti se, että odotan sinua täällä. Olen valmis tapaamaan sinut, kuka ikinä oletkaan.
Ps. Sinun ei tarvitse saapua valkoisella ratsulla. Voit tulla vaikka kävellen. Luultavasti silti hypähtäisit pari tanssiaskelta ennen ovelle saapumista, koska juuri sellainen sinä varmaan olet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti